AJANKOHTAISTA

Tiedote 1/2024: Kuulumisia Luhalahden Pitkäjärveltä

Miksi toimimme?

Pitkäjärvi sijaitsee Ikaalisten kaupungin Luhalahden kylässä. Pitkäjärvi samentui yllättäen kesällä 2020. Järven kunnostusta varten perustettiin Luhalahden Pitkäjärven suojeluyhdistys ry., joka ryhtyi kunnostustoimiin.

Toimintaa vuosina 2021-2023

• Laajat vesitutkimukset järvestä ja laskuojista 2021
• Kosteikkosuunnitelma 2022
• Vesitutkimukset, vesistörakentamisen kilpailutus, koekalastusta 2023

Pitkäjärvi on vesitutkimusten perusteella havaittu rehevöityneeksi. Yhdistyksen tavoitteena on Pirkanmaan vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman 2022 - 2027 mukaisesti ehkäistä järven tilan heikentymistä asiantuntijoiden suosittelemilla kunnostustoimilla.

Mitä teemme jatkossa

Kunnostushankkeen seuraavissa vaiheissa vuosina 2024 - 2025 on tarkoitus toteuttaa suunnitelman mukaisesti kosteikko, uomarakenteet ja laskeutusallas sekä viimeistellä rakenteet ja niiden pysyvyys. Myös koekalastusta tehdään järvellä mm. yhdistyksen omalla verkolla. Vesitutkimuksia jatketaan mahdollisesti vuonna 2025.

Kiitämme nykyisiä jäseniä tuesta ja toivomme tukenne jatkuvan edelleen. Lisäksi toivomme, että yhdistykseemme liittyisi mahdollisimman moni Pitkäjärven mökkiläisistä ja maanomistajista. Myös Luhalahden kyläläiset, joita kiinnostaa vesistön kunnostaminen ja Luhalahden kylän erinomaisen maineen säilyttäminen haluttuna mökkiseutuna ja puhtaana luontokohteena, ovat tervetulleita mukaan. Tarvitsemme kipeästi myös varoja kunnostustoimien omarahoituksen turvaamiseen.

Yhdistyksen toiminnasta saat lisätietoja ottamalla yhteyttä hallituksen jäseniin. Yhdistyksen jäsenmaksu on 20 euroa/henkilö tai 50 euroa/mökki. Sen voi maksaa tilille OP FI26 5730 0821 0996 41, viite 3188. Myös lahjoituksen voi tehdä haluamallaan summalla em. tilille samalla viitteellä. 

8.2.2024 Yhdistys antoi palautetta vesienhoidon suunnittelusta

Yhdistys on antanut palautetta vesienhoitosuunnitelmien sekä niihin liittyvien toimenpideohjelmien tarkistamisesta vesienhoitokautta 2028 - 2033 varten. Tässä poiminta lausunnosta.

Vesienhoidon ympäristötavoitteet tulevat sitoviksi ja niistä poikkeamiseen tulee rajoituksia

Valmistelussa olevilla lakimuutoksilla (hanke YM043:00/2022) pyritään mm. viemään lakitasolle ympäristötavoitteiden sitovuus. Sääntelyä muutetaan paremmin vastaamaan EU-oikeuden nykyistä tulkintaa sitovista ympäristötavoitteista. Jäsenvaltiolla on velvollisuus saattaa kansallinen lainsäädäntönsä EU-oikeuden mukaiseksi. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2024 aikana.

Nämä muutokset on myös otettava huomioon vesienhoidon suunnittelussa ja toimeenpanossa sekä lupaharkinnassa.

Vesistöjen kunnostukseen tarvitaan laajempi näkökulma ja yhteistyö

Vesistöjen kunnostuksia on aiemmin suoritettu vesiviranomaisten toteuttamina hankkeina, mutta valtiovetoinen kunnostustoiminta on viime vuosina vähentynyt huomattavasti ja ELY-keskukset toteuttavat kunnostuksia yhä harvemmin itse.

Kunnostustoimintaa on selkeästi ulkoistettu yksityisille toimijoille. Nykyisin kannustetaan neuvonnalla ja tiedotuksella perustamaan suojeluyhdistyksiä ja ryhtymään vapaaehtoiseen kunnostamiseen. Yhdistykset ja maanomistajat kilpailevat sitten kunnostusehdotuksillaan rahoituksesta. Monien tukijärjestelmien sekavuus vaikeuttaa hankkeen suunnittelua. Taloudellinen tuki ei kuitenkaan kata kuin osan kuluista ja loppuosan hakijat joutuvat hankkimaan omaehtoisen rahoituksen kautta. Suuri osa kunnostamisen tarpeessa olevista kohteista jäänee kuitenkin hoitamatta, koska paikallista toimijaa ei ole. Lopputuloksena on sattumanvarainen joukko hankkeita alueilta, joilla ehkä sattuu olemaan henkilöitä, jotka pystyvät tekemään kelvollisia hanke-esityksiä ja hankkimaan omarahoitusta, hoitamaan tarvittavat luvat ja pyörittämään vielä vaadittavat hallinnolliset asiat, kuten kirjanpidon ja raportoinnin. Vesienhoidon kokonaisuuden kannalta tilanne on varsin pirstaleinen ja vaatisi muutosta.

ELY-keskuksen ja esim. KVVY:n neuvontatoiminta on ollut kohtalaisen hyvää, mutta kuntien rooli vesiensuojelussa – neuvojana ja taloudellisen tuen antajana - vaihtelee ja on varsinkin pienissä kunnissa aika vaatimatonta. Joidenkin kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ovat kuitenkin tehneet jopa luokittelemattomien vesistöjen kunnostusta ja seurantaa. Esimerkiksi Pirkkalassa, Vesilahdessa, Nokialla ja Parkanossa on ajantasaiset kartoitukset ja suunnitelmat alueensa vesistöjen tilan seurannasta ja vaadittavista toimenpiteistä. Kuntalaisaloitteittemme johdosta myös Ikaalisten kaupunki aloitti kunnostushankkeiden taloudellisen tukemisen ja päätti tehdä tarkkailuohjelman osalle alueensa pienvesistä.

ELY-keskuksen tulisi toimia aloitteellisesti ja esim. sopimusperusteisesti yhteistyössä kuntien, maanomistajien, asiantuntijatahojen, yrityssektorin ja muiden rahoittajien kanssa ja pyrkiä siihen, että Pirkanmaan kuntien alueilla olevat tärkeät kunnostuskohteet, kuten luokittelemattomat pienet järvet ja joet, kartoitetaan, tehdään niille tila-arviot ja toimenpidesuunnitelmat ja seurataan vesien tilan kehitystä suunnitelmien mukaisesti.

Myös rahoitusta tulisi kehittää niin, että suojeluyhdistysten omarahoitusosuus pienenisi olennaisesti. Valtion takausta yhdistysten tarvitsemille kunnostuslainoille tulisi harkita. Neuvontaorganisaatiot, kuten KVVY ry., voisivat tukea yhdistyksiä hankkeista tulevan hallinnollisen taakan hoidossa.

Vesistöjen kunnostustyön ohella on kiinnitettävä huomiota sitovien ympäristönormien toteutumiseen ympäristölupaa edellyttävässä toiminnassa. Mikäli ELY-keskukset ottaisivat valvonnassaan ja aluehallintovirastot lupaharkinnassaan huomioon vesienhoitolain sitovat määräykset ja vesienhoitosuunnitelmat toimenpideohjelmineen, niin lopputuloksena voisi olla merkittävästi suurempi vaikutus vesistöjen tilaan kuin em. rajatuilla pienhankkeilla.

Ehdotukset:

1. ·Valvontaviranomaiset tarkastavat säännönmukaisessa valvonnassa ympäristölupien voimassaolon edellytykset vesienhoidon sitovien ympäristötavoitteiden toteuttamiseksi.
2. · Varmistetaan esim. informaatio-ohjauksella ja muulla viranomaisyhteistyöllä, kuten valvonnan yhteistarkastuksilla, että myös kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset saavat oikeat ja riittävät tiedot vesienhoitoa koskevasta lainsäädännöstä ja vesienhoidon tavoitteista yhtenäisen valvonta- ja lupakäytännön toteuttamiseksi.
3. · Lisätään hankeneuvonnan yhteydessä vesiensuojeluyhteisöille suunnattua informaatio-ohjausta erityisesti ympäristöoikeudesta ja kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksista.
4. · Tukijärjestelmiä selkeytetään ja kunnostamisavustuksia myönnetään nykyistä suuremmille hankekokonaisuuksille, esim. valuma-aluetarkastelun perusteella. Pyritään yhteishankkeisiin mm. kuntien, maanomistajien, asiantuntijatahojen ja yrityssektorin kanssa ja vapaaehtoiset voisivat olla mukana esim. talkootyön muodossa. Vesiensuojeluyhdistysten käynnistämiin hankkeisiin myönnettyjen avustusten omarahoitusosuus pienennetään noin 20 %:iin ja kuntien sekä muiden rahoitusosuutta lisätään vastaavasti. Valtion takausta kunnostuslainoille tulisi harkita. Neuvontaorganisaatiot voisivat antaa tukea hallinnollisen taakan hoitamisessa.
5. · Kartoitetaan Pirkanmaan kuntien kanssa kunnostuksen tarpeessa olevat kohteet, kuten luokittelemattomat pienet järvet ja joet, tehdään niille tila- arviot ja toimenpidesuunnitelmat ja seurataan vesien tilan kehitystä suunnitelman mukaisesti.

Pienten vesien suojelu, KHO:n päätös 26.1.2024

KHO ei antanut valituslupaa ja Vaasan hallinto-oikeuden päätös jäi voimaan. Tämä merkitsee sitä, ettei pienillä vesillä ole samaa oikeusasemaa vesien tilan suojelun suhteen kuin isoilla vesillä, mikä on EU:n vesipuitedirektiivin vastaista.

Unionin tuomioistuimessa on parhaillaan käsiteltävänä asia Sweetman (C-301/22), joka koskee ennakkoratkaisupyyntöä pienvesien suojelusta. Pienvesillä viitataan sellaisiin vesiin, jotka eivät ole vesipuitedirektiivissä tarkoitettuja vesimuodostumia ja jotka jäävät siten direktiivissä tarkoitetun tilaluokittelun ulkopuolelle. Julkisasiamies Rantos antoi 21.9.2023 asiassa ratkaisuehdotuksen:3

• Yhteisön vesipolitiikan puitteista 23.10.2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY 5 ja 8 artiklaa on tulkittava siten, että niissä ei velvoiteta jäsenvaltioita tarkastelemaan kaikkien pinta-alaltaan alle 0,5 km2:n kokoisten järvien ominaispiirteitä ja luokittelemaan niitä.

• Direktiiviä 2000/60 on tulkittava siten, että kun on kyse sellaista hanketta koskevasta lupamenettelystä, joka koskee järveä, jonka ominaispiirteitä ei ole tarkasteltu ja jota ei ole luokiteltu sen pienen pinta-alan vuoksi, toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on varmistuttava tapauskohtaisen analyysin avulla siitä, että hanke ei ole omiaan aiheuttamaan kyseisen direktiivin 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettua tällaisen vesimuodostuman tilan huononemista.

Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus ennakoi EU-oikeuden päätöstä asiassa. Tämä tulee ottaa huomioon myös Suomen lainsäädännössä, oikeuskäytännössä ja lupaharkinnassa. Myös vesienhoidon informaatio-ohjauksessa sekä suunnitelmien ja toimenpideohjelmien valmistelussa on tämä pienvesien heikentämiskielto otettava huomioon.

Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2023

Hallituksen jäsenet ovat hyväksyneet sähköisin allekirjoituksin tilinpäätöksen 12.1.2024 ja toimintakertomuksen sähköpostitse.

Toiminnantarkastajan kertomus vuoden 2023 toiminnasta ja tileistä

Toiminnantarkastaja Anne-Marie Ståhlström on 28.1.2024 antanut toiminnantarkastuskertomuksen ja todennut, ettei huomauttamista ollut.

Vesirakentamisurakan tilanne

Katselmus pidettiin 13.1.2024 työmaa-alueella ja samalla allekirjoitettiin urakkasopimus Lehtokorpi Oy:n kanssa. Urakoitsija on aloittanut helmikuussa raivaustyöt rannan ja ojan alueella.

Kuntalaisaloitteeseen myönteinen päätös 12.12.2023

Yhdistys teki kuntalaisaloitteen 31.7.2023 Ikaalisten kaupungille pienten vesistöjen kartoitusta ja vesitutkimuksia sekä seurantaa koskevan toimenpidesuunnitelman valmistelusta. Ympäristölautakunta teki päätöksen asiasta 12.12.2023 ja tilasi selvityksen ja suunnitelman KVVY Tutkimus Oy:lta. Työn sisältönä on tutkia 26 kpl alle 50 ha:n järveä Ikaalisten kaupungin alueella sekä laatia tarkkailuohjelma kyseisille järville tuleville vuosille. Järvet on tutkittu viimeksi vuonna 1989 KVVY ry:n toimesta.

Apurahaa myönnetty 16.11.2023

Ikaalisten säästöpankkisäätiö myönsi yhdistykselle apurahaa vesistön kunnostukseen.

Vuosikokouksen 11.11.2023 päätöksiä

Kokous päätti yksimielisesti vuoden 2022 tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.

Kokous päätti vahvistaa vuoden 2024 toimintasuunnitelman ja talousarvion. Liittymis- ja jäsenmaksun suuruudeksi vahvistettiin vuodelle 2024 edelleen 20 euroa/ henkilö ja 50 euroa/mökkikunta sekä 100 euroa/yhteisö.

Kokous valitsi yksimielisesti vuodelle 2024 hallituksen puheenjohtajaksi Pasi Rintasen ja muiksi jäseniksi Hannu Holman, Tapio Koron ja Olli Hämäläisen.

Kokous valitsi toiminnantarkastajaksi edelleen Anne-Marie Ståhlströmin ja varatoiminnantarkastajaksi Ari Kalliokosken.  

Vedenlaadun tutkimukset 2023.  Lähde: KVVY Tutkimus Oy:n tutkimusraportti 694/23

 Talvi 2023 

Pitkäjärven vesi oli helmikuussa molemmilla havaintopaikoilla lievästi sameaa. Väriltään sekä kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn) perusteella vesi oli voimakkaan humusleimaista. Sähkönjohtavuus oli normaali (<10 mS/m, Oravainen 1999). 

Veden pH oli hapahko ja alkaliniteetti eli puskurikyky oli lähes hyvää luokkaa. Happivaje oli voimakas jo pinnan lähellä ja pohjan lähellä happea oli enää hyvin niukasti. 

Happivaje oli hieman voimakkaampi pohjoisella syvänteellä, joka on eteläosaa syvempi. Pintaveden ravinnepitoisuudet olivat luonnontasosta koholla. Kokonaisfosforipitoisuus kuvasti rehevää veden laatua (luokkarajat: 30-50 µg P/l, Oravainen 1999).

Fosforipitoisuus kohosi vähän pohjan lähellä, mikä voi viitata sedimentaation lisäksi sisäiseen kuormitukseen. Hygieeninen veden laatu ei ollut Pitkäjärven eteläisen osan havaintopaikalla aivan moitteeton. 

Kesä 2023 

Elokuun lopussa Pitkäjärven veden sameus ja humusleima olivat hieman helmikuuta pienemmät. Veden pH oli noussut talvesta ja puskurikyky oli hyvä. Pintavedessä todettiin loppukesällä talven tavoin voimakasta happivajetta ja pohjoisosan syvänteellä happi oli loppunut pohjan läheltä. 

Eteläosassa happitilanne oli koko vesimassassa vähän parempi. Ravinteiden määrä oli talvea pienempi. Fosforipitoisuus kuvasti lievästi rehevää vettä. Levien määrästä epäsuorasti kertova klorofyllipitoisuus oli Pitkäjärven pohjoisosassa rehevää vettä vastaavalla tasolla ja eteläosassa suurempi kuvaten erittäin rehevää veden laatua. 

Veden hygieeninen laatu oli selvästi heikentynyt, mutta uimavesiasetuksen (STMa 177/2008) kriteereihin verrattuna vesi oli kummallakin havaintopaikalla erinomaista uimavettä.

ELY-keskuksen asiantuntijan tulkinta:

Pirkanmaalla vesimuodostumiksi on nimetty kaikki mm. 50-100 ha järvet ja niiden laskujoet. Vaikka Pitkäjärveä ei ole mahdollista nimetä vesimuodostumaksi eikä siten virallinen tilaluokittelu ole mahdollinen, voi sen tilaa arvioida epävirallisesti. Järvi on matala (keskisyvyys 2,3 m) ja vesi väriltään varsin ruskeaa (väriluku yli 90 mg/l Pt), joten järveä voisi arvioida matalien runsashumuksisten järvien tyypin luokkarajojen mukaan.

Luokittelussa kokonaisravinteita (fosfori ja typpi) tarkastellaan kasvukauden aikana järven pintakerroksissa. Pitkäjärven v. 2023 elokuun näytteenotossa on yksi pohjoisosassa ja yksi eteläosassa sijaitseva piste, joista on mitattu pintaveden kokonaisravinteet. Ravinnepitoisuudet ovat olleet fosforin osalta 25 (pohjoinen) ja 26 (etelä) µg/l ja typen osalta 700 (pohjoinen) ja 720 (etelä) µg/l.

 Järvien ekologisen tilan luokituksessa käytettyjen vedenlaadun luokkarajojen mukaan näillä pitoisuuksilla mataliin runsashumuksisiin järviin kuuluva järvi olisi fosforin osalta erinomaisessa tilassa ja typen osalta hyvässä tilassa.

Koekalastusta Pitkäjärvellä 18.-19.8.2023

Pyyntiaika 18.8. klo 15.00 - 19.8. klo 10.00, eteläosa, syvyys 1,5- 3 m, näkösyvyys 105-110 sm. Veden lämpötila +20 C, vesi osin limaista (limalevää). Ulkolämpötila +20 C. Nordic -yleiskatsausverkko (1,5*30 m, 12 silmäkokoa).

Koekalastus tuotti saaliina 104 kalaa, joiden yhteispaino oli 6,5 kg. Lukumääräisesti eniten kertyi särkeä silmäkoosta 15,5 mm ja toiseksi eniten ahventa silmäkoosta 12,5 mm. Painoa kertyi sulkavista 3,4 kg, särjistä 1,7 kg ja ahvenista 1,5 kg. Sulkavien ja särkien yhteispaino koko otoksesta oli 5 kg eli 77 %. Särkikalat, joita myös sulkavat ovat, ovat tämän otoksen mukaan järven valtalaji. Niitä poistamalla voisi järven fosforipitoisuus laskea ja rehevöityminen pysähtyä. 

Koekalastusta on tarkoitus jatkaa syksyllä järven pohjoispäässä syvänteen kohdalla.

31.7.2023 Yhdistys teki kuntalaisaloitteen  pienten vesistöjen kartoitusta ja vesitutkimuksia sekä seurantaa koskevan toimenpidesuunnitelman valmistelemiseksi

 Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelman ja Pirkanmaan toimenpideohjelman 2022–2027 ulkopuolelle jäävät alle 50 ha:n vesimuodostumat. Suuri määrä pieniä järviä ja jokia jää säännönmukaisen arvioinnin ja seurannan ulkopuolelle. EU:n vesipuitedirektiivin mukaan kaikki vedet ovat suojelun piirissä ja pienten vesien tilaa tulisi seurata esim. ryhminä ja tehdä niistä tila-arviot ja tavoitteet. 

Toimenpideohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi monien kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset tekevät vesistöjen kunnostusta ja seurantaa. Esimerkiksi Pirkkalassa, Vesilahdessa, Nokialla ja Parkanossa on ajantasaiset kartoitukset ja suunnitelmat alueensa vesistöjen tilan seurannasta ja vaadittavista toimenpiteistä. Kuntien panos vesien tilan kartoituksessa ja seurannassa sekä vesienhoidon vapaaehtoistyön koordinoinnissa on merkittävä kokonaisuuden kannalta. Ikaalisten kaupunki oli vuonna 2003 mukana eräiden isojen järvien seurantatutkimuksessa. Tätä työtä tulisi jatkaa siten, että kartoitetaan Ikaalisten kaupungin alueella olevat luokittelemattomat pienet järvet ja joet, tehdään niille tila-arviot ja toimenpidesuunnitelmat ja seurataan vesien tilan kehitystä suunnitelman mukaisesti. Merkittävää olisi, että työtä tehtäisiin yhteistyössä asiantuntija- ja viranomaistahojen sekä vapaaehtoisten ympäristönsuojeluyhdistysten kanssa. 

Ehdotetaan, että Ikaalisten kaupunki

 • varaa vuoden 2024 talousarvioon määrärahan pienten vesistöjen kartoitusta, vesitutkimuksia ja toimenpidesuunnitelman valmistelua varten, 

 • hakee tätä varten avustuksen esim. ELY-keskukselta,

 • kilpailuttaa asiantuntijapalveluiden toimittajan sekä 

 • asettaa työtä varten hankkeen ja sitä ohjaavan ryhmän, jossa on myös ympäristönsuojeluyhdistysten edustus.

 Aloiteoikeus

 Kuntalain (410/2015) 23 §:n perusteella kunnan asukkaalla, kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä sekä sillä, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa, on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Luhalahden Pitkäjärven suojeluyhdistys on laissa tarkoitettu yhteisö.

Juttu UutisOivassa 14.7. ja 26.7.2023

Luhalahden Pitkäjärven kunnostaminen etenee – työt alkavat jo syksyllä

Terhi Palonen

Rehevöityneen Luhalahden Pitkäjärven kunnostus etenee suunnitelmien mukaan.

– Kunnostukseen liittyvistä kaivuutöistä on parhaillaan meneillä urakkatarjouskilpailu. Kunnostus käsittää kosteikon perustamisen, uomarakenteiden ja laskeutusaltaan rakentamisen. Ne on tarkoitus toteuttaa tulevan syksyn ja talven aikana, kertoo hanketta eteenpäin vievän Pitkäjärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Olli Hämäläinen.
Järvellä tehdään myös vielä loppukesästä koekalastusta yhdistyksen omalla verkolla. Sen avulla selvitetään järven kalakantaa.
Pian alkaviin kunnostustöihin ja vesitutkimusten jatkamiseen yhdistys on saanut avustuksia Pirkanmaan ely-keskukselta ja Ikaalisten kaupungilta. Viimeksi kesän alussa yhdistys sai kunnostukseen 10 500 euron avustuksen Metsä Groupin Luonto-ohjelmasta 2023.
Hämäläinen kertoo, että uomakunnostuksella parannetaan peltojen peruskuivatustilaa sekä lisätään rakenteellista monimuotoisuutta ja vedenpidätyskykyä. Kosteikon ja laskeutusaltaan rakentamisen tavoitteena on puolestaan vähentää Pitkäjärveen päätyvää valumakuormitusta sekä lisätä luonnon ja maiseman monimuotoisuutta.

Pienessä ajassa saatu paljon aikaan

Pitkäjärvi samentui yllättäen kesällä 2020. Järven kunnostusta varten mökkiläiset perustivat nopeasti Luhalahden Pitkäjärven suojeluyhdistyksen.

– Yhdistyksen tavoitteena on Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelman ja Pirkanmaan toimenpideohjelman 2022–2027 mukaisesti ehkäistä järven tilan heikentymistä asiantuntijoiden suosittelemilla kunnostustoimilla, Hämäläinen kertoo.
Yhdistys teetti heti alkuvaiheessa laajat vesitutkimukset järvestä ja laskuojista. Kosteikkosuunnitelma valmistui syksyllä 2022. Näihin yhdistys sai leader-avustusta ja Ikaalisten Säästöpankkisäätiön avustuksen.
– Kunnostustoimien rinnalla yhdistys seuraa lietelannan levityksestä annettuja ohjeita ja määräyksiä sekä niiden toteutumisen valvontaa.Tarvittaessa pyrimme vaikuttamaan asioiden tilaan, jotta vesistön kuormitus saataisiin vähenemään ja järvi säilymään virkistys- ja luontoarvoiltaan hyvänä, Hämäläinen sanoo.

Pienten vesistöjen tilan seuranta puutteellista

Jo muutaman vuoden kokemuksella vesienhoitotyöstä Hämäläinen on todennut useita toimintaa estäviä tekijöitä.

– Keskeinen ongelma pienten järvien kunnostuksessa on siinä, että lakisääteisen vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman ulkopuolelle jäävät alle 50 hehtaarin vesialueet. Ne olisi tarpeen ottaa aikaisempaa paremmin suunnittelun ja seurannan piiriin. Tällä hetkellä luokittelemattomia vesiä ei seurata esimerkiksi ely-keskuksen toimesta. Joissakin kunnissa vesien tilan seuranta on suunnitelmallista ja hyvällä tolalla, kuten esimerkiksi Nokialla ja Ylöjärvellä.Tässä olisi haastetta myös muille Ikaalisten reitin alueen kunnille.

Suojeluyhdistykset kilpailevat rahoituksesta

Ongelmana Hämäläinen pitää myös yhdistysten kilpailua rahoituksesta.

– Pienten vesien kunnostusta markkinoidaan vapaaehtoisille, kuten vesiensuojeluyhdistyksille, jotka sitten kilpailevat julkisesta rahoituksesta. Taloudellinen tuki ei kuitenkaan kata kuin puolet kuluista ja loppuosan yhdistykset joutuvat hankkimaan muun rahoituksen kautta tai jopa pankkilainana.
Hämäläinen sanoo, että lopputuloksena on sattumanvarainen joukko hankkeita sellaisilta alueilta, joilla ehkä sattuu olemaan henkilöitä, jotka pystyvät tekemään kelvollisia hanke-esityksiä ja hankkimaan niille omarahoitusta, asiantuntija-apua, maanomistajien suostumukset ja pyörittämään vielä vaadittavat hallinnolliset asiat, kuten kirjanpidon, raportoinnin ja maksatusasiat.
– Yhdistystä kohdellaan kuten yritystä. Suuri osa kunnostamisen tarpeessa olevista pienistä järvistä, lammista ja puroista jäänee hoitamatta, koska paikallista toimijaa hallinnollisen taakan pelossa ei ole ja koska julkinen sektori ei ota vastuuta niiden tilasta. Maatalouden harjoittajien osallistuminen vesien suojeluun on ollut tutkimustietojen mukaan viime vuosina varsin vähäistä, koska vesiensuojelu on perustunut heidänkin osaltaan vapaaehtoisuuteen ja tukien käyttöön.

Hämäläinen iloitsee kuitenkin siitä, että Pitkäjärven suojeluyhdistyksen varainhankinta on toistaiseksi onnistunut hyvin.

18.7.2023

Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi yhdistyksen valituksen 20.6.2023.

 Yhdistys on tyytymätön päätökseen ja hakee valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta ja vaatii  hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista virheiden ja puutteiden takia.

28.4.2023

Arvioita  järven ja ojien veden laadusta tutkimustietojen perusteella

Järviveden laatu on pysynyt lähes ennallaan, mutta korkeat fosfori- ja typpiarvot altistavat edelleen leväkukinnoille. Hapen niukkuus ja fosforin määrä etenkin syvänteissä viittaa sisäiseen kuormitukseen.

Ojien veden laatu on talvi- ja kevätnäytteiden 2023 perusteella vähän parempi kuin aikaisemmin ja selvästi parempi kuin järven. Vesistöjä rehevöittävä fosforipitoisuus oli huhtikuussa pienempi kuin lopputalvella, mutta typpeä vedessä oli hiukan enemmän. Fosforipitoisuus ei ollut koholla luonnontasoon verrattuna, joten valuma-alueelta ei tule merkittävää rehevöitymistä näiden ojien kautta. Pelloille ei ole vuosien 2022 ja 2023 aikana saanut levittää lietelantaa (päätöksestä valitettu, ei siis lainvoimainen). Tämä saattaa näkyä ojien paremmassa kunnossa. Lietelannan levityksen jälkeen otettuihin näytteisiin verrattuna ero on huomattava

19.4.2023

KVVY Tutkimus Oy:n näytteenottaja otti vesinäytteet  kahdesta ojapisteestä 

18.4.2023

Ikaalisten ympäristölautakunta myönsi yhdistykselle avustusta vesitutkimuksiin ja koekalastukseen.

27.3.2023

 ELY-keskus teki hankkeen jatkotoimiin avustuspäätöksen, joka oli yhdistyksen esityksen mukainen.

20.3.2023

ELY-keskus antoi lausunnon vesilain mukaisen luvan tarpeesta. Varsinaista lupaa ei tarvita, mutta ELY antoi joitakin ohjeita ja edellytyksiä hankkeen toteuttamiseen. 

KVVY Tutkimus Oy:n näytteenottaja otti vesinäytteet kahdesta ojapisteestä ja lammesta. 

20.2.2023

KVVY Tutkimus Oy:n näytteenottaja otti vesinäytteet järven kahdesta pisteestä.

15.2.2023

Yhdistys päätti tarjouskilpailun jälkeen tilata vesitutkimukset KVVY Tutkimus Oy:ltä siten, että järvestä otetaan näytteet ja tehdään analyysit talvella ja loppukesästä kahdesta pisteestä ja kahdesta syvyydestä sekä kevään tulva-aikaan oja- ja lampitutkimukset kolmesta pisteestä.

4.2.2023

Anne-Marie Ståhlström on 4.2.2023 antanut toiminnantarkastuskertomuksen ja todennut, ettei huomauttamista toimintaan eikä tileihin ollut.

14.1.22023

 Hallituksen jäsenet ovat hyväksyneet sähköisin allekirjoituksin tilinpäätöksen 14.1.2022 ja toimintakertomuksen sähköpostitse.

28.11.2022

Yhdistys teki  avustushakemuksen Pirkanmaan ELY-keskukseen.

Kunnostushankkeen seuraavissa vaiheissa vuosina 2023 -2025 on tarkoitus:

 1. jatkaa veden laadun seurantaa vesitutkimuksilla kuten vuonna 2021,

2. tehdä omatoimisesti koekalastusta ja

 3. toteuttaa suunnitelman mukaisesti kosteikko, uomarakenteet ja laskeutusallas sekä mahdollisesti tierummun uusiminen. 

Vesinäytteiden ottaminen ja analysointi kilpailutetaan keväällä 2023. Järven ja ojien talvinäytteet otetaan helmi-maaliskuussa 2023 ja kesänäytteet syys-lokakuussa. 

Kosteikon toteuttaminen on välttämätöntä jakaa ainakin kahteen osaan omarahoituksen turvaamiseksi. Järven ranta-alueelle tuleva kosteikko toteutettaisiin vuonna 2024 ja laskeutusallas ja uomarakenne sen jälkeen mahdollisesti vuonna 2025. Työt kilpailutetaan ja urakoitsijan aikataulusta ja käytännön seikoista johtuen aikataulu voi muuttua. Pääjärventien rummun uusiminen kuuluu tienpitäjän vastuulle ja sen rahoitus ja aikataulu selvitetään erikseen ELY-keskukselta. Kosteikon toteuttamiseen on maanomistajan suostumus. Kosteikon, uomarakenteiden ja laskeutusaltaan valmistuttua on niiden kunnossapitoon tarkoitus hakea erikseen hoitokorvausta.

18.11.2022

KVVY Tutkimus Oy toimitti Ikaalisten Pitkäjärvenojan uomakunnostuksen ja Pitkäjärvenmaan tilan vesienhallintarakenteiden toimenpidesuunnitelman.

Suunnitelma on saatavilla yhdistyksen hallituksen jäseniltä.

Yhdistyksen tarkoituksena on toteuttaa suunnitelma tulevina vuosina ja sitä varten yhdistys valmistelee avustushakemusta ELY-keskukselle.

 3.11.22022

 Pitkäjärven kunnostamishankkeen yleisötilaisuus pidettiin 3.11.2022 Ikaalisten Omalla Tuvalla.  Tilaisuudessa oli esillä mm. Luhalahden Pitkäjärven kunnostustoimet, valuma-alueen kunnostustoimenpiteiden mahdollisuudet, esimerkkinä Pitkäjärven kosteikkosuunnitelma ja vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitusmahdollisuudet. .

Yleisötilaisuuden jälkeen pidetyssä yhdistyksen vuosikokouksessa päätettiin mm.  vahvistaa vuoden 2021 tilipäätös ja myöntää vastuuvapaus hallitukselle. Samoin hyväksyttiin  toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2023. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Olli Hämäläinen ja muina hallituksen jäseninä Tapio Koro, Hannu Holma ja Pasi Rintanen. Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Ari Kalliokoski ja varajäseneksi Riitta Kalliokoski. Toiminnantarkastajaksi valittiin edelleen Anne-Marie Ståhlström.  

Vuoden 2023 toiminnan kohteet:

Kunnostushankkeen seuraavissa vaiheissa valmistellaan toimia vuonna 2022 tehdyn kosteikkosuunnitelman pohjalta. Maanomistajien kanssa haetaan vesienhallintarakenteiden toteutukseen rahoitus, kilpailutetaan urakointi ja tuetaan hankkeen toteuttamista yhteistyössä maanomistajien kanssa.

Vuonna 2021 tehtyjen vesitutkimusten perusteella järven on todettu rehevöityneen, minkä vuoksi vuosittain tarkkaillaan veden laadun kehitystä. Seurataan lietelannan levityksestä annettuja ohjeita ja määräyksiä sekä niiden toteutumisen valvontaa ja tarvittaessa pyritään vaikuttamaan asioiden tilaan, jotta saataisiin vesistön kuormitus vähenemään ja vesistön tilan heikentyminen estettyä

Selvitetään, onko tarpeen ilmastoida syvänteitä ja tehdä mahdollisesti koe- ja hoitokalastusta. Näihin haetaan tarvittaessa avustukset.

Tiedotetaan laajasti yhdistyksen toiminnasta ja ylläpidetään kotisivustoa, järjestetään jäsenhankintakampanja ja suunnitellaan varainhankintaa.

Seurataan Vaasan hallinto-oikeuden käsittelyä valitusasiassa ja annetaan pyydettäessä yhdistyksen perustellut kannat päästöistä ja veden laadusta yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa.

Lisäksi seurataan veden korkeutta, valmistellaan tarvittaessa ohjeita rannankäyttäjille, järjestetään talkoita järven tilan parantamiseksi ja pidetään yhteyttä yhteistyötahoihin (KVVY, Ely, Ikaalisten kunta, vesi- ja maa-alueiden omistajat, metsänhoitoyhdistys jne.) 

29.7.2022

Pitkäjärven maastossa tehtiin KVVY Tutkimus OY.n toimesta mittauksia kosteikkosuunnitelmaa varten.

4.5.2022

Yhdistys päätti tilata kosteikkosuunnitelman laatimisen KVVY Tutkimus Oy:ltä.

27.4.2022

Satakunnan ELY-keskus päätti ns. Leader-tuen myöntämisestä yhdistykselle

Tukea myönnetään 5 115,60 euroa. Myönnettävä tuki ja muu julkinen rahoitus yhteensä on 70.0 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Kokonaiskustannukset ovat noin 7300 euroa

Rahoitus tulee yhdistyksen hankkeeseen Luhalahden Pitkäjärven kunnostus: Kosteikkojen suunnittelu valuma-alueelle asiantuntijatyönä.

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n hallitus on käsitellyt hakemuksen kokouksessaan 31.3.2022 ja päättänyt esittää sitä rahoitettavaksi hakemuksen mukaisesti. Hankkeessa toteutettava suunnitelma antaa aloittelevalle yhdistykselle hyvän pohjan tehdä jatkossa ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja alueellaan. Suunnitelma ja järjestettävä tilaisuus kannustavat myös muita toimijoita alueella osallistumaan vastaaviin toimenpiteisiin. Hanke on paikallisen strategian mukainen ja toteuttaa sen painopistettä osallistava yhteisöllisyys.

26.4.2022

Ikaalisten ympäristölautakunta päätti avustuksen myöntämisestä yhdistykselle

Ympäristölautakunta päätti myöntää 2550,00 euron määrärahan Pitkäjärven kunnostushankkeeseen.

22.2.2022

Luhalahden Pitkäjärven suojeluyhdistys ry. teki Ikaalisten ympäristölautakunnan päätöksestä valituksen Vaasan hallinto-oikeuteen.

Valituksessaan yhdistys vaatii, että

• Ikaalisten kaupungin ympäristölautakunnan päätös 1.2.2022 §7 kumotaan ympäristönsuojelulain 6, 49, 51, 62, 83, 89, 175, 177 ja 179 §:ien, YSL:n muutoksen (423/2015) siirtymäsäännöksen, jätelain (646/2011) 12, 13 ja 72 §:ien sekä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) vastaisena,
• alueella suoritetaan katselmus tosiasiallisten olosuhteiden selvittämiseksi, ja
• ympäristölupaan tehdään yhdistyksen esittämät muutokset koskien mm. tarkkailua, lietelannan levitystä ja jätehuoltoa.

Valituksen käsittely on kesken.

14.2.2022

Yhdistys lähetti tarjouspyynnöt suunnittelijakonsulteille  kosteikkosuunnitelman tekemisestä. Tarjoukset pyydetään 15.3.2022 mennessä.

31.1.2022

Yhdistys teki rahoitushakemuksen 31.1.2022 Pohjois-Satakunnan  Leader-ryhmälle. Tarkoituksena on saada rahoitusta  kosteikkojen suunnittelua varten Pitkäjärven  valuma-alueelle. Rahoituksesta päätetään 31.3.2022 mennessä

27.1.2022

Yhdistyksen hallitus allekirjoitti tilinpäätöksen ja hyväksyi toimintakertomuksen yhdistyksen ensimmäiseltä toimintavuodelta 1.11.2020 - 31.12.2021. Toiminnantarkastaja antoi puoltavan lausunnon hallituksen toiminnasta ja taloudesta. Tilinpäätös ja toimintakertomus käsitellään yhdistyksen vuosikokouksessa syksyllä 2022.

8.11.2021

KEHA/Ely-keskus on hyväksyi hankkeen loppuraportin ja maksatushakemuksen 8.11.2021 ja myönsi hankkeelle avustusta 3 417,29 euroa.

27.10.2021

Toisen kerran Vähä-Eskelin hallinnoimille peltolohkoille levitettiin lietelantaa 27.10.2021. Edellisellä viikolla oli satanut runsaasti ja savipitoinen maa oli läpimärkää. Lantaa oli levitetty veden kyllästämään maahan ja vielä ajankohtana, joka oli upaehdoissa kielletty 15.10. - 15.4. välisenä aikana. Näytteessä 28.10.2021 näyteveden fosforipitoisuus (69 µg/l) oli luonnontasoon (<20 µg/l) verrattuna korkea, yli kolminkertainen. Myös typpipitoisuus (1600 µg/l) oli koholla luonnontasosta (<600 µg/l). Vedessä todettiin ulosteperäistä likaantumista kuvaavia suolistoperäisiä bakteereita (E.coli MPN/100 ml 1300). Veden hygieeninen laatu oli huono.

18.10.2021

KVVY:n näytteenottaja huomautti 18.10.2021 suoritetun näytteenoton selosteessa näytepisteessä ojan varressa olevista rikkinäisistä paaleista (n. 20 kpl), sijainti karttapisteessä 6856580, 302236. Yhdistys pyysi 11.11.2021 Ikaalisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaista ja Ely-keskusta selvittämään, onko tässä rikottu ympäristönsuojelua tai terveydensuojelua koskevia määräyksiä, kun rikkoontuneet säilörehupaalit on jätetty luontoon. Vaarana on, että niistä saattaa valua haitallisia epäpuhtauksia viereiseen ojaan ja sen kautta järveen asti. Yhdistys pyysi valvontaviranomaisia ryhtymään tarpeellisiin toimiin ympäristö- ja terveyshaitan poistamiseksi. Ilmeisesti tapauksessa on rikottu myös ympäristöluvan määräyksiä jätteiden käsittelystä.

Ympäristönsuojelusihteeri Jokinen vastasi yhdistyksen tiedusteluun asian käsittelyvaiheesta sähköpostiviestissään 13.12.2021 seuraavasti: "Kyseiset paalijätteet alueelle jättäneeseen henkilöön on otettu yhteyttä ja häntä on kehotettu poistamaan jätteet ja siistimään alue." Toistaiseksi aluetta ei ole siivottu.

4.9.2021

Vuosikokouksen päätöksiä ja valintoja

Kokous päätti,  että yhdistyksen tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien tai tilintarkastajien lausunto sekä tinpäätöksen vahvistaminen vastuuvapauksineen käsitellään vuosikokouksessa syksyllä 2022. Perusteluna on se, ettei tilikausi (= kalenterivuosi) tullut vielä täyteen.

Vahvistettiin  ehdotuksen mukaisesti vuodelle 2022 toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus (20 euroa/ henkilö ja 50 euroa/mökkikunta sekä 100 euroa/yhteisö).

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Olli Hämäläisen ja jäseniksi Tapio Koro, Hannu Holma ja Pasi Rintanen. Erkki Moilanen osallistuu hallituksen kokouksiin asiantuntijana.

30.8.2021

Loppukesän vesinäytteet järvestä otettiin 11.8.2021. Tässä KVVY:n lausunto 30.8.2021

Pitkäjärven vedenlaatua tutkittiin loppukesällä kahdelta pisteeltä, järven eteläiseltä sekä pohjoiselta syvännepisteeltä. Vesi oli väriltään sekä kemiallisen hapenkulutuksen (KHT / CODMn) perusteella voimakkaan humusleimaista. Sähkönjohtavuus oli normaali (<10 mS/m, Oravainen 1999). pH oli lievästi happaman puolella ja alkaliteetti eli puskurikyky lähes hyvää luokkaa.

 Sekä pohjoisosan syvänteellä että eteläosan hieman matalammalla syvännekohdalla happi oli syvimmässä vesikerroksessa käynyt vähiin, ja pohjoisosan syvänteellä happi oli kulunut loppuun. Happivaje oli molemmilla havaintopaikoilla pintavedessä lievä. Pohjoisella syvänteellä happivaje oli jo kolmessa metrissä merkittävä, eteläisellä syvänteellä kahdessa metrissä verrattaen lievempi, joskin voimakas. 

Molemmilla syvänteillä sameusarvot sekä fosforin pitoisuus kohosi pohjan lähellä, mikä voi viitata sedimentaation lisäksi sisäiseen kuormitukseen. Pintaveden ravinnepitoisuudet olivat lievästi luonnontasosta koholla, ja a-klorofyllipitoisuudet olivat rehevälle vedelle ominaisella tasolla. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien pesäkeluvun perusteella lievää hygieenistä nuhraantumista esiintyi tutkituilla pisteillä (34-26 pmy/100 ml).

15.8.2021

Suojeluyhdistys vaatii lietelannan levitykseen rajoja ja tarkempaa valvontaa

Ikaalisissa toimiva Luhalahden Pitkäjärven suojeluyhdistys on jättänyt Ikaalisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 13.8.2021 vireillepanohakemuksen, jossa vaaditaan lietelannan levityksen lopettamista valumaherkillä peltolohkoilla ja nykyistä tarkempaa valvontaa ja seurantaa lupaehtojen noudattamiseksi.

Ikaalisten Luhalahdessa toimiva karjatila tyhjensi lietelantaa Luhalahden Pitkäjärven läheisyydessä oleville kalteville pelloille kesäkuun alussa. Alueella satoi tämän jälkeen rankasti, vuorokauden sademäärä oli noin 30 mm. Lietettä pääsi valumaan laskuojia pitkin järveen ja siinä oli vesinäytetulosten perusteella suolistobakteerien lisäksi runsaasti myös fosforia ja typpeä. Karjatila on selittänyt tapahtunutta siten, että levityksen jälkeiselle sateelle he eivät voi mitään. Karjatilaa on kehotettu huomioimaan sääennusteiden mukaiset sateet lannan levityksessä. Mikäli sääennusteen mukaan on odotettavissa runsasta sadetta lähiaikoina, lietelantaa ei pidä levittää niille peltolohkoille, joista on mahdollisesti erityistä valumaa vesistöön.

Karjatilan ympäristölupa on ollut voimassa vuodesta 2010 lukien ja lietelantaa on levitetty luvan mukaan kolmasti vuodessa tänä aikana. On todennäköistä, että lietelantaa on päässyt leviämään järveen aikaisemminkin, koska riittävää valvontaa ei ole ollut eikä vesinäytteitä ole otettu.

Yhdistys katsoo, että karjatila on syyllistynyt ympäristörikkomukseen ja että annettu kehotus ei ole riittävä toimenpide asiassa, koska siihen ei ole liitetty valvontatoimia eikä esim. veden laadun seurantaa.

Yhdistys vaatii vahingonkorvausta vesistön pilaamisesta ja kunnostuskuluista sekä korvausta vesinäytteiden tutkimuskuluista. Tämä on vähintäänkin kohtuullista, koska tiedetään julkisuudessa olleiden tietojen perusteella, että karjatila on tänä vuonna saanut maataloustukea jopa 1,2 milj. euroa!

Lisäksi yhdistys vaatii, että karjatilalle annetaan määräys lietelannan levityksen lopettamisesta kysymyksessä olevilla valumaherkillä peltolohkoilla. Mikäli lietelannan levitystä kuitenkin jatkettaisiin, tulisi toiminnanharjoittajalle asettaa velvoite teettää vesinäytetutkimukset laskuojasta ja järvestä kunkin lietelannan levityskerran jälkeen

Ikaalisten kaupungin ympäristönsuojelun valvontasuunnitelmassa ei ole erikseen mainittu lietelannan levitystä riskinä eikä siihen ole suunniteltu riittäviä valvontatoimia eikä vesistöjen tarkkailua, mitä voidaan pitää puutteena. Alueella toimii huomattavan suuria karjatiloja ja tilakoot ovat kasvaneet. Herää kysymys, riittävätkö resurssit näiden ympäristöriskien valvontaan.

Myös ilmastonmuutoksen seurauksena lisääntyneet rankkasateet ja tulviminen on otettava huomioon lietelannan levitystä koskevia määräyksiä annettaessa ja niitä valvottaessa.

13.8.2021

Yhdstys teki aloitteen määrärahan ottamiseksi Ikaalisten kaupungin vuoden 2022 talousarvioon

Ikaalisten reitille on laadittu vesienhoidon toimintaohjelma yhteistyössä Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunnan kanssa. Työtä on koordinoinut Pirkanmaan ELY-keskuksen vesiyksikkö kumppaninaan Pirkanmaan liitto. Ikaalisten kaupunki on mukana neuvottelukunnassa.

KVVY:n avustamana on ns. Kyrösjärven ryhmässä syntynyt perusteltuja kunnostuskohteita, joita on syytä eri keinoin edistää vesienhoidon toimintaohjelman tavoitteiden suuntaisesti. Ely-keskuksen kautta on mahdollista saada rahoitusta 50 % hankkeeseen hyväksytyistä kustannuksista. Kuitenkin hankkeet saattavat jäädä vain suunnitteluasteelle, koska niille ei aina löydetä tarvittavaa omarahoitusosuutta.

Tämän perusteella ehdotetaan määrärahan ottamista vuoden 2022 talousarvioon vesistöjen kunnostus- ja monimuotoisuustöihin tarkoitettujen avustusten myöntämistä varten seuraavasti:

Ympäristönsuojelun avustukset vesistöjen kunnostus- ja monimuotoisuustöihin

Avustukset ehdotetaan myönnettäväksi seuraavin periaattein:

- Avustukset myönnetään pääosin vesistöjen kunnostustöihin ja vesistöjen monimuotoisuutta edistäviin toimiin.

- Avustusta voi saada myös kunnostustöihin liittyvien välttämättömien suunnitelmien laatimiseen ja lupahakemusten käsittelymaksuihin

- Avustusten hausta ilmoitetaan alkuvuodesta kuuluttamalla hausta kaupungin kotisivuilla ja lehti-ilmoituksella paikallislehdessä

- Avustuksen saaja on velvollinen ilmoittamaan avustuksen käytöstä lautakunnalle vuoden loppuun mennessä. Lautakunta voi periä käyttämättä jääneet tai väärään käyttötarkoitukseen käytetyt avustukset takaisin tai siirtää avustuksen käytön perustellusta syystä seuraavalle vuodelle.

Määrärahaa ehdotetaan 10 000 euroa.

Aloiteoikeus

Kuntalain (410/2015) 23 §:n perusteella kunnan asukkaalla, kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä sekä sillä, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa, on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet.

Luhalahden Pitkäjärven suojeluyhdistys ry.

Olli Hämäläinen

Puheenjohtaja

2.7.2021

Ikaalisten kaupungin ymräristönsuojeluviranomaisen kehotus

Karjatilaa on kehotettu huomioimaan sääennusteiden mukaiset sateet lannan levityksessä. Mikäli sääennusteen mukaan on odotettavissa runsasta sadetta lähiaikoina, lietelantaa ei pidä levittää niille peltolohkoille, joista on mahdollisesti erityistä valumaa vesistöön.

18.6.2021

Pitkäjärven läheisyydessä oleville pelloille on levitetty 10.-11.6.2021 lietelantaa. Alueella on satanut tämän jälkeen rankasti, la-su sademäärä oli noin 30 mm. Epäilimme silloin, että lietettä on todennäköisesti päässyt valumaan laskuojia pitkin järveä saastuttamaan. Otimme su päivällä laskuojasta KVVY:n näytepulloon vesinäytteen ja veimme sen tutkittavaksi 14.6.

Tulokset saatiin 18.6. KVVY:stä. Näyteveden fosforipitoisuus oli luonnontasoon (<20 µg/l) verrattuna korkea. Myös typpipitoisuus oli koholla luonnontasosta (<600 µg/l). Vedessä todettiin ulosteperäistä likaantumista kuvaavia suolistoperäisiä bakteereita. Veden hygieeninen laatu oli huono.

*Alustavat suolistop. enterokokit µg/l ~810

*E.coli MPN/100ml >2400

Koska laskuojan suolistoperäisten bakteerien osuus on noin korkea, lienee syytä olla varovainen järviveden suhteen.

1.6.2021 Ikaalisten kaupungin ympäristönsuojelu osallistui talvinäytteiden tutkimuskuluihin. Hienoa! Kiitokset!

3.5.2021 Ely-keskus teki myönteisen avustuspäätöksen.

Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 4 100 eurolla vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.  Lisää tietoa ohjelmasta:   www.ym.fi/vedenvuoro

Avustuspäätös oli hakemuksemme mukainen. Hankkeeseen  myönnettiin  avustusta  50 % kokonaiskustannuksista. Parhaillaan selvitetään omarahoitusosuuden turvaamista ja mm. avustuksen tai tilapäisen rahoituksen saamista Ikaalisten kaupungilta.

4.3.2021 otettiin vesinäytteitä ja saatiin  tuloksia myöhemmin 

Pitkäjärvestä ja sen yläpuolisista laskuojista otettiin  vesinäytteet  4.3.2021.  Näytteet otettiin järven etelä- ja pohjoispään syvimmistä kohdista kolmesta eri syvyydestä ja ojanäytteet  suurimmasta laskuojasta ja siihen laskevasta pienemmästä ojasta. 

Näytteet otti KVVY Tutkimus Oy:n sertifioitu näytteenottaja, ja näytteenotto toteutettiin KVVY Tutkimus Oy:n näytteenotto-ohjeiden mukaan. Näytteenotto-ohjeiden lisäksi noudatettiin työturvallisuuden ja laadunvarmistuksen toimintaohjeita. Näytteet analysoitiin KVVY Tutkimus Oy:n laboratoriossa (FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T064, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025).

 Pitkäjärven vedenlaatua tutkittiin lopputalvella kahdelta pisteeltä, järven eteläiseltä sekä pohjoiselta syvännepisteeltä. Vesi oli väriltään sekä kemiallisen hapenkulutuksen (KHT / CODMn) perusteella voimakkaan humusleimaista. Sähkönjohtavuus oli normaali (<10 mS/m, Oravainen 1999). pH oli happaman puolella ja alkaliteetti eli puskurikyky lähes hyvää luokkaa. 

Sekä pohjoisosan syvänteellä että eteläosan hieman matalammalla syvännekohdalla happi oli syvimmässä vesikerroksessa käynyt vähiin, mutta aivan loppuun happi ei ollut kulunut. Happivaje oli voimakas koko vesimassassa molemmilla pisteillä, ja sameus kohosi pohjaa kohti. Pohjoisosan syvänteellä myös fosforin pitoisuus kohosi pohjan lähellä, mikä voi viitata sedimentaation lisäksi sisäiseen kuormitukseen. Pintaveden ravinnepitoisuudet olivat luonnontasosta koholla.

 Vedenlaatu tutkittiin niin ikään kahdelta ojapisteeltä. Sähkönjohtavuus oli normaali molemmilla pisteillä, vesi oli hapekasta ja lievästi sameaa. Humusleimaisuudeltaan ojavedet vastasivat Pitkäjärven tasoa. Ravinnepitoisuudet olivat ojavesien luonnontasoksi katsottavasti tasosta hieman kohonneet etenkin ojapisteellä OJA1. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien pesäkeluvun perusteella hygieenistä nuhraantumista ei esiintynyt tutkituilla pisteillä. Ojapisteellä OJA1 todettiin 1 pmy/100 ml.