Pienten järvien tutkimus 2024, Ikaalinen
Ikaalisten pienten järvien vedenlaatu vaatisi jatkotoimia
Kommentteja UutisOivan juttuun 17.2.2025, Ikaalisten pienten järvien vedenlaadun tutkimuksesta. Ikaalisten kaupungin tilaama tutkimusraportti löytyy osoitteeesta:
https://ikaalinen.tweb.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=112331&version=1
On hyvä asia, että vesienhoidossa lähes unohdetuista pienistä järvistä on nyt saatu uutta tietoa. Edellisestä tutkimuksesta olikin kulunut jo vuosikymmeniä. Kuntalaisaloitteen ajatuksena oli, että pienten järvien vedenlaatua kartoitetaan ja saatujen tietojen perusteella päätetään toimenpideohjelmasta. Perusteluna oli se, että pienempiä vesimuodostumia on huomioitu vesienhoidossa heikosti. Niiden tila on nykytiedon perusteella huomattavasti heikompi verrattuna suurempiin vesistöihin (Syke, Suomen luontopaneeli). Juuri voimaantulleen vesienhoitolain mukaan kaikissa pinta- ja pohjavesimuodostumissa tulee saavuttaa vähintään hyvä tila.
UutisOivan jutussa kerrotaan KVVY:n arvioineen, ettei vedenlaatua ole tarkoituksenmukaista tarkkailla säännöllisesti, koska tutkittu vedenlaatu vastasi 35 vuoden takaisia tutkimuksia. Näin järvikohtaisista jatkotutkimuksista ei laadittaisi ohjelmaa.
Tutkimusraportin mukaan useiden järvien vedenlaatu oli todella samalla tasolla kuin edellisessä tutkimuksessa, ja osassa se oli jopa parempi. Mutta muutaman järven vedenlaatu oli edelleen huono tässäkin tutkimuksessa. Erityisesti Teijärvi ja Harjasjärvi poikkeavat huonon vedenlaatunsa osalta muista ja kaipaisivat muitakin toimenpiteitä kuin pelkän tarkkailun joskus tulevaisuudessa. Harjasjärven tila oli jo aikaisemmin todettu huonoksi, ja Savisensuon jätevesien imeytys huononsivat valumavesien ja järven tilaa entisestään. Harjasjärvestä lähtevä vesi oli laadultaan huonoa johtuen korkeasta rehevyydestä, voimakkaasta humusleimasta ja happiongelmista. Harjasjärvi laskee Teijärveen. Teijärveä ja sen noro-ojaa kuormittanevat edelleen vanhalta kaatopaikalta tulevat jätevedet. Vaikka mainittujen järvien rannoilla ei ole asutusta eikä siis juuri virkistyskäyttöä, niin ne ovat saastuneita kaatopaikan tai jätevesien laskemisen takia ja ovat siten omiaan heikentämään alapuolisten vesien tilaa. Teijärven ja Harjasjärven huonolaatuinen vesi laskee Mylly-Kartunjoen kautta Kyrösjärven Joensuunlahteen ja Uuraslahteen. Uuraslahden vedenlaatu oli vuonna 2023 tehtyissä mittauksissa samaa luokkaa kuin Teijärven eli hyvää huonompi ( fosfori 40 µg/l ja typpi 940 µg/l). Mylly-Kartunjoen vedenlaatu ei ainakaan paranna Kyrösjärven veden laatua.
Mihin toimiin Ikaalisten ympäristönsuojelu aikoo ryhtyä pienten järvien vedenlaadun parantamiseksi vähintään hyvään tilaan?